Pilven valkoisen silmin rakkauden
joka pдivд nдimme,
kuulin viulujen soivan kaihoten
aina uudelleen.
Se lohdun antoi,
kun laulut kantoi
yцn tumman halki sydдmestд sydдmeen.
Toisilleen luodut yцn nдhneet on,
tдhtien taian ja kuutamon.
Yцn tuulet kuiskaavat sen:
Sua koskaan menetд en.
Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden
Pois sun matka vei, tiesin silti ei
sammu tunteen liekit.
Joen uomatkin kaikki kuivatin,
meret tyhjensin.
Nyt kutsun kuulet,
sen kantaa tuulet
yцn tumman halki sydдmestд sydдmeen.
Toisilleen luodut yцn nдhneet on,
tдhtien taian ja kuutamon
Yцn tuulet kuiskaavat sen:
Sua koskaan menetд en.
Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden.
Toisilleen luodut yцn nдhneet on,
tдhtien taian ja kuutamon.
Yцn tuulet kuiskaavat sen,
Sua koskaan menetд en.
Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden.