Yц musta kietoo pimeyteen,
se kaiken nielee sisдlleen,
ддnet ympдriltд katoaa.
Oon hiljaa vain, ja kuuntelen,
niinkuin minuun koskien,
se ystдvдni on, ja rauhoittaa
Hetkisen, jos sulta pyytдд saan,
en sanoja, mut ymmдrrystд vaan.
En ystдvyyttдs hylkдд, mut yhtд tahdon pyytдд,
Jos hetken aivan hiljaa ollaan vaan.
Oon kiertolainen minд vaan,
en paljoo pysty antamaan,
lдhden taas kun aamu sarastaa.
Vieraat kasvot ympдrцiden, kysymysten rynnдkцiden,
hetkeksi mд tahdon unohtaa.
Hetkisen, jos sulta pyytдд saan,
en sanoja, mut ymmдrrystд vaan.
En ystдvyyttдs hylkдд, mut yhtд tahdon pyytдд,
Jos hetken aivan hiljaa ollaan vaan.
Hetkisen, jos sulta pyytдд saan,
en sanoja, mut ymmдrrystд vaan.
En ystдvyyttдs hylkдд, mut yhtд tahdon pyytдд,
Jos hetken aivan hiljaa ollaan vaan.